Kesätyöblogi 3 – Lyijylakkoja ja lupahakemuksia 

Ihanaa päivää jälleen teille lukijoille! 

Kesä on pian vierähtänyt loppuun ja syksy koputtelee ovella, mutta ennen kun siirrytään odottamaan halloweenia, muistellaan vielä loppukesän meininkejä Taratestilla.  

Heinäkuun lopulla päästiin tekemään pientä maakuntamatkailua ja käytiin maistelemassa lakkoja työn ohessa. Hankealueella suoritettiin näytteenottoa ampumaradalta, joka sijaitsee pohjavesiesiintymän läheisyydessä. Kokoomanäytteitä kohteesta otettiin neljän ampumaradan taustavalleista, sekä haulikkoradalta haulien laskeutumisalueelta. Taustavalleissa koekuopissa meitä avitti kaivinkone. Tässä kuva kuopankaivuukisoista, mitä veikkaat, kumpi voitti?  

Haulikkoradalla jouduttiin turvautumaan lapioon ja lihasvoimaan, mutta onneksi oli henkilökohtaisia motivaattoreita (paarmoja) sankoin joukoin paikalla! Työn lomassa nautittiin työsuhde-eduista ja maisteltiin muutamat lakat. Tosin ensin piti pohtia, että kerta täällä pima-pitoisuuksia ollaan tutkimassa, niin pitäisikö herkut pistää suuhun vai ALS: in laboratorioon.  

Suon lisäksi loppukesästä pääsi uppoamaan myös itselle uusien viranomaistekstien ihmeelliseen maailmaan. Erityisesti ympäristölupahakemuksen täydennykset kivenotto- ja murskausalueelle vaativat paneutumista. Lakitekstin tulkitseminen ja hakemuksen muotoilu edellytti perehtymistä runsaaseen lähtötietoaineistoon kuten aiempiin päätöksiin, meluselvityksiin ja toiminnan teknisiin yksityiskohtiin. Hakemuksessa on kuvattava toiminta tarkasti: ottomäärät, kaluston käyttö, melu- ja pölypäästöt sekä vaikutukset ympäröivään luontoon tulee olla oikein esitettynä ja tarkasteltuna, ennen kuin lupa saa vihreää valoa.  

Toisessa kohteessa laadittiin työ-, laatu- ja turvallisuussuunnitelma kaivosalueelle pohjatutkimusten suorittamiseen. Tähän sisältyi mm. käytettyjen pohjatutkimusmenetelmien (esim. kairaukset, koekuopat) dokumentointi, jätteiden kierrätysmenetelmien tarkastelu, ohjeistus näytteiden ottoon ja säilytykseen sekä alueella vaadittavien perehdytysten kartoittaminen. Lähtötietoaineistoa oli paljon, joten suuressa roolissa oli asiakirjojen läpikäyminen ja tarpeellisten tietojen soveltaminen suunnitelmiin. 

Tarkemmin pääsi syventymään myös HaSu- eli happamiin sulfaattimaihin pohjatutkimusraportteja kirjoitellessa. HaSu-maita on ajansaatossa muodostunut vanhoihin merenpohjiin orgaanisen aineksen reagoidessa hapettomissa olosuhteissa rikin ja raudan kanssa muodostaen sulfideja. Kun näillä alueilla suoritetaan maanrakennustöitä, maaperä altistuu hapelle ja sulfidit hapettuvat muodostaen rikkihappoa ja happamoittaen maaperää. Happamia sulfaattimaita tutkitaan yleensä pohjatutkimusten yhteydessä ottamalla näytteitä kairakoneella, joista analysoidaan esim. pH, sulfaattipitoisuus ja kokonaisrikkipitoisuus. Näiden arvojen perusteella voidaan arvioida maaperän happamoitumispotentiaalia ja sen mahdollisia vaikutuksia rakentamiseen. Matala pH ja korkeat sulfaatti- ja rikkipitoisuudet vaikuttavat perusteiden kestävyyteen, esim. rapauttamalla betonirakenteita, joten suosittelen testaamaan maaperän ennen kuin tökkäät talon pystyyn HaSu-pellolle.  

Omia AutoCAD taitoja pääsi kehittämään lisää myös tuulivoimapuiston pohjatutkimussuunnitelman laadinnassa. Suunnitelmaan merkittiin hankealue ja tilaajan lähtötietoaineistoista selvitettiin tarvittavat pohjatutkimukset, kairausten työjärjestys sekä muut erityistiedot työmaan toiminnasta. Karttaa rakentamalla pääsi selvittelemään eri kairauslajien erityisominaisuuksia ja pohjatutkimusmerkintöjä, sekä oppimaan käytännön kautta lisää mallinnusohjelmista ja tiedonhakupalveluista. On ollut mukava huomata, kuinka oma AutoCADin naputtelu on kehittynyt huimasti, vaikkakin vastoinkäymisten ja oppimiskokemusten kautta.  

Kaikenlaista on siis tullut tämän kesän aikana tehtyä, ja täytyy myöntää, että suurin osa hommista on ollut enemmän tai vähemmän kiinnostavia.  

Kaiken kaikkiaan kesä on ollut aurinkoinen, opettavainen ja uusia kokemuksia täynnä. Eri projekteja oli paljon ja kaikki vähän erilaisia, mikä teki hommasta tosi monipuolista. Jokaisesta projektista tarttui jotain uutta mukaan, ja oma tietotaito syveni pitkin kesää. Nyt monista asioista on jo jonkinlainen käsitys, vaikka oppiminen ei tähän lopu. 

AutoCADista tuli kesän aikana tuttu työkalu ja on ollut hienoa päästä osallistumaan konkreettisten suunnitelmien toteuttamiseen. Samalla oppi käsittelemään ja sisäistämään suuria tietomääriä entistä paremmin. Uuteen projektiin hypätessä lähtötietoja on valtavasti, mutta nopeasti silmä harjaantui etsimään oman tehtävän kannalta oleelliset asiat. 

Työ antoi enemmän kuin olisin voinut toivoa ja lisäsi entisestään kiinnostusta tulevista opinnoista ja ympäristöalasta. Isoin kiitos kesästä työkavereille, aika meni teidän kanssa hujauksessa. Paljon on opittu, töitä tehty ja naurettu. Eikä sovi unohtaa ihania kahvitaukoherkkuja! 

Kuitenkin kaikki hyvä päättyy aikanaan, ja niin myös tämä kesätyöblogi. Hyvät fiilikset ja uuden oppiminen jatkuvat syksyllä yliopistolla maisterivaiheen parissa. Hyvästejä ei silti tarvitse sanoa vielä pima-pusseille, sillä hommat jatkuu töiden osalta osa-aikaisena opintojen ohessa. Kaikkia kesän kommelluksia ei blogiteksteihin saanut mahdutettua, joten mikäli huvittaa kuulla lisää kesän seikkailuista tai Taratestista työnantajana, niin tulkaa ihmeessä nykäisemään hihasta!  

Kiitos lukijoille, oli mukavaa päivitellä omia kuulumisia tänne ja hyvää syksyä! 🙂  

Heippa! 

-Janni