Terve taas ja ihanaa päivää jälleen teille blogin lukijoille. Kesä on edennyt järkyttävää vauhtia, mutta teidän onneksi se tuo mukanaan myös uuden blogitekstin! Tällä kertaa syvennytään enemmän työpäivien kulkuun ja siihen, mihin täällä nyt aikaansa käyttää.
Alkukesän aikana olen päässyt viettämään rutkasti aikaa Etelä-Suomessa. Pohjavesiputkien mittaukset ovat jatkuneet ja työreissut ovat olleet parhaillaan viikon mittaisia. Itselle luonnossa liikkuminen on aina ollut mieleistä, joten hommissa ei myöskään ole ollut valittamista. Pohjavesien pintaa tarkkaillaan tietyillä alueilla säännöllisin välein ja tuloksista saadaan tietoa tulevan maanrakentamisen tueksi. Tässä kuva minusta (oikealla) ja pohjavesiputkesta, jonka luo sai tarpoa ihan kiitettävän matkan nokkospuskassa.
Pakko sanoa, että vaikka luonto on kivaa jne. niin siinä noin 200 putken kohdalla kaatosateessa mitatessa alkaa miettimään, että tätäkö se maailman pelastaminen on. Mutta onneksi nyt pääsee vähäksi aikaa taas sisälle toimistohommiin :).
Yksi mielenkiintoisimmista projekteista kuluneen kesän aikana on ollut aurinkovoimapuiston vesienhallintasuunnitelman tekeminen. Projektilla pääsi oppimaan lisää AutoCADin pyöritystä ja soveltamaan haastavia matemaattisia yhtälöitä (=kolmion pinta-alan laskeminen) käytännön tehtäviin. Iso osa työstä oli Paikkatietoikkunan tulkintaa ja esiselvitysten lukemista, mutta projektissa tarvittiin myös omaa tiedon soveltamis- ja ongelmanratkaisutaitoa.
Suunnitelmassa tarkasteltiin laaja-alaisesti hankealueen ympäristöä valumakertoimien määrityksessä sekä muodostettiin mitoitusvirtaamat ennen ja jälkeen aurinkopaneelikentän rakentamiselle. Laskennan perusteella suunniteltiin kohteeseen tarvittavat lisäojitukset ja hulevesialtaiden sijainnit ja koot. Aluksi jännitti, että millä valtuuksilla minä tässä saan päättää, että minkä kokoista hulevesiallasta sinne nyt laitetaan, mutta kyselemällä, lukemalla ja tutustumalla materiaaleihin homma selkeytyi. Suunnitelma saatiin kunnialla pakettiin, kokemusta tarttui runsaasti ja hyvät ojat tuli vaikka itse sanonkin :D.
Toimistopäivät eivät myöskään ole aina pelkkää Excelin naputusta. Aamulla voi näyttää siltä, että edessä on pitkä päivä raporttien kimpussa, mutta kohta esihenkilön puhelin kilahtaa ja sermin takaa kuuluu ”Sulle tuli keikka!”. Sitten ei muuta kun kamat kasaan, työvaatteet päälle ja suunnataan kohteeseen. Tällaisia käyntejä tulee mm., kun jostain on päässyt valumaan haitta-aineita ympäristöön, tai käydään ottamassa näytteitä esim. rakennustyömailta vanhojen öljysäiliöiden tai epämääräisten maasta kaivettujen löydösten luota. Osa tapauksista on pelkkiä varotoimia, kun taas osa voi johtaa pitkään puhdistusprosessiin ja lopulta esim. riskinhallinnan raportin laatimiseen.
Eli jos joskus löydät traktorisi puskasta ja moottoriöljyt ei olekaan enää niiden luontaisessa elinympäristössä moottorin sisässä vaan naapurin ojassa, niin kaivele Taratestin numero esiin ja soittele. Todennäköisesti seuraavaksi paikalle kurvailee joko minä tai kollega näytteenottopussi toisessa ja lapio toisessa kädessä niin eiköhän se homma siitä hoidu.
Kaikki PIMA-tapaukset ei suinkaan ole ympäristövahinkoja, vaan näytteenottoja tehdään paljon myös esim. pohjatutkimusten yhteydessä tai ympäristösuunnittelun osana. Tällöin usein lähdetään kohteelle kairaajan ja kairakoneen kanssa ja otetaan näytteitä eri maakerroksista. Projektista riippuen näytteistä analysoidaan esimerkiksi raskasmetalleja, PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä tai haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.
Nyt kuitenkin allekirjoittanut lähtee hakemaan päivän kolmannen kahvikupillisen. Palaillaan asiaan seuraavassa blogissa ja tässä teille vielä kuva pvp mittausreissun söpöimmästä luontohavainnosta.
Muistakaa nauttia kesästä, heippa!